Skierat eret!
Skierat eret! lea dahkkiid ja álbmoga oktasaš heahtečuorvvas dáidaga ja kultuvrra bealis. Dat čoahkkana Stuorra kulturadreassas 1.10.-4.12. ja miellačájáhusas 5.12., man oktavuođas adreassa vuolláičállosiiddisguin addojuvvo riikka mearrideaddjiide.
(Ulbmilin lohkat dilálašvuođaid álggus: teáhteriin, konseartasáliin, bargoveagaoahpahagain, girjerájuin jna):
Suopmelaš kultuvrra ruhtadeapmái evttohit vuorddekeahtes stuorra čuohppamiid.
Govttohis ja jurddašmeahttun čuohppamat mollejit riikamet kultureallima vuođu ja ráhkadusaid.
Mielahis čuohppan ii buvtte seasttuid muhto lasiha bargguhisvuođa ja váldá lohkameahttun suopmelaččain vejolašvuođa beassat návddašit kultuvrras ja ávkašuvvat dan riggodagas.
Iehčanas Suopma ii leat almmá dan iežas kultuvrras haga.
Vuoigatvuohta dáidagii ja kultuvrii lea vuođđovuoigatvuohta.
Gáibidit ahte čuohppamat gessojuvvojit eret.
(Bivdit dán čájáhusa/konseartta/dilálašvuođa maŋŋá buohkaid čoahkkanit deike bealuštit vuoigatvuođa dáidagii ja kultuvrii ja vuolláičállit Stuorra kulturadreassa 2024 dáidaga ja kultuvrra bealis. Adreassa addojuvvo mearrideaddjiide 5.12. Adressii beassá hállas/feaskáris jed. lean QR-koda bokte. Veahki sáhttá bivdit maiddái min bargiin.)
https://www.adressit.com/sakset_seis
(Ulbmilin lohkat dilálašvuođaid álggus: teáhteriin, konseartasáliin, bargoveagaoahpahagain, girjerájuin jna):
Suopmelaš kultuvrra ruhtadeapmái evttohit vuorddekeahtes stuorra čuohppamiid.
Govttohis ja jurddašmeahttun čuohppamat mollejit riikamet kultureallima vuođu ja ráhkadusaid.
Mielahis čuohppan ii buvtte seasttuid muhto lasiha bargguhisvuođa ja váldá lohkameahttun suopmelaččain vejolašvuođa beassat návddašit kultuvrras ja ávkašuvvat dan riggodagas.
Iehčanas Suopma ii leat almmá dan iežas kultuvrras haga.
Vuoigatvuohta dáidagii ja kultuvrii lea vuođđovuoigatvuohta.
Gáibidit ahte čuohppamat gessojuvvojit eret.
(Bivdit dán čájáhusa/konseartta/dilálašvuođa maŋŋá buohkaid čoahkkanit deike bealuštit vuoigatvuođa dáidagii ja kultuvrii ja vuolláičállit Stuorra kulturadreassa 2024 dáidaga ja kultuvrra bealis. Adreassa addojuvvo mearrideaddjiide 5.12. Adressii beassá hállas/feaskáris jed. lean QR-koda bokte. Veahki sáhttá bivdit maiddái min bargiin.)
https://www.adressit.com/sakset_seis
Luđe govaid iežat atnui
4000x4000px SQUARE
1920x1920px PROFILEPIC
1920x1440px
1920x1080px
1702x630px FBCOVER
1080x1920px STORIES
Stuorra kulturadreassa
Riikamet ráđđehusa jurddašmeahttun ja govttohis čuohppamat uhkidit min vuođđovuoigatvuođaid, vuoigatvuođaideamet kultuvrii ja buresveadjimii.
Dáidda ja kultuvra leat sierra hámiinis ovdan juohke bealde. Kultuvra leat čájálmasat, girjerájut, museat, čájáhusat ja konsearttat, tv-ráiddut ja filmmat, girjjit, dánsa ja lávlla. Dáiddárat leat luovvan maiddái dáluideamet, stohpogálvvuideamet, biktasiiddámet ja hábmen árgga dávviriid dahje fievrruid. Dáidda ja kultuvra leat nu máŋgga láhkai mielde eallimisttámet, ahte eat oba sáhte govahallat máilmmi daid haga.
Kultuvra guoskkaha buohkaid min duogážis fuolatkeahttá. Dat bajásdoallá gielaideamet girjáivuođa ja máŋggahámat kulturárbámet. Kultuvra buktá máilmmi ja riikkaidgaskasaš váikkuhusaid min lusa.
Kultuvra buktá ilu, oktiigullevašvuođa ja empatiija, veahkeha demokratiija máŋggadáfot váttisvuođaid čoavdimis ja hukse mánáide ja nuoraide boahttevuođa. Kultuvrra haga servodahkamet illáveadju lassána.
Kultuvra lea min identitehta gáldu ja dat biebmá teknologalaš innovašuvnnaid ja ekonomalaš šaddama. Dáidda ja kultuvra leat maiddái mearkkašahtti doalvunbuktagat. Dáidda- ja kultursektor lea hirbmat stuorra bargoaddi, masa investerejuvvon eurot bohtet ruovttoluotta máŋggageardásažžan.
Šaddi ekonomalaš sektoris ii galgga čuohppat soajáid muhto dasa galgá investeret!
Kultuvrra ossodat Suoma stáhta goluin lea hui smávva.
Dál kultuvrra ruhtadeapmái čuohcci váikkuhusat riskerejit olles servodahkamet gárggiideami. Ráđđehusa čuohppanáigumušat leat prosentuálalaččat hirbmat stuorrá ja garrasit ruossalasat dan iežas ráđđehusprográmma mihttomearregirjemiiguin.
Namalassii dáidaga dihtii Suopma lea olahan máilmmikárttas stuorát sajádaga go mii dan viidodat lea. Leat jo guhká luohttán dáidaga nákcii mii ovttasta ja addá midjiide jiena ja identitehta.
Jos kultuvra goarrána, maiddái Suopma iehčanas stáhtan goldná eret.
Mii vuostálastit vahátlaš čuohppamiid, mat riskerejit vuoigatvuohtamet kultuvrii. Riikamet ássit leat čájehan fámusteaset ovdalge: Stuorra adreassa vuolláičálle jagi 1899 badjel bealle miljovnna olbmo, geat háliidedje čájehit smávva riikka nana dáhtu iehčanasvuhtii ja iežas kultuvrii.
Dál kultuvramet áitet iežas riikamet áddemeahttun mearrideaddjit.
Gáibidat riikamet áššiin mearrideaddji olbmuid geassit eret kultursuorgái plánejuvvon čuohppamiid ja dorvvastit kultuvrra vuođđoruhtadeami maiddái kriisaáiggiin!
Dáidda ja kultuvra leat sierra hámiinis ovdan juohke bealde. Kultuvra leat čájálmasat, girjerájut, museat, čájáhusat ja konsearttat, tv-ráiddut ja filmmat, girjjit, dánsa ja lávlla. Dáiddárat leat luovvan maiddái dáluideamet, stohpogálvvuideamet, biktasiiddámet ja hábmen árgga dávviriid dahje fievrruid. Dáidda ja kultuvra leat nu máŋgga láhkai mielde eallimisttámet, ahte eat oba sáhte govahallat máilmmi daid haga.
Kultuvra guoskkaha buohkaid min duogážis fuolatkeahttá. Dat bajásdoallá gielaideamet girjáivuođa ja máŋggahámat kulturárbámet. Kultuvra buktá máilmmi ja riikkaidgaskasaš váikkuhusaid min lusa.
Kultuvra buktá ilu, oktiigullevašvuođa ja empatiija, veahkeha demokratiija máŋggadáfot váttisvuođaid čoavdimis ja hukse mánáide ja nuoraide boahttevuođa. Kultuvrra haga servodahkamet illáveadju lassána.
Kultuvra lea min identitehta gáldu ja dat biebmá teknologalaš innovašuvnnaid ja ekonomalaš šaddama. Dáidda ja kultuvra leat maiddái mearkkašahtti doalvunbuktagat. Dáidda- ja kultursektor lea hirbmat stuorra bargoaddi, masa investerejuvvon eurot bohtet ruovttoluotta máŋggageardásažžan.
Šaddi ekonomalaš sektoris ii galgga čuohppat soajáid muhto dasa galgá investeret!
Kultuvrra ossodat Suoma stáhta goluin lea hui smávva.
Dál kultuvrra ruhtadeapmái čuohcci váikkuhusat riskerejit olles servodahkamet gárggiideami. Ráđđehusa čuohppanáigumušat leat prosentuálalaččat hirbmat stuorrá ja garrasit ruossalasat dan iežas ráđđehusprográmma mihttomearregirjemiiguin.
Namalassii dáidaga dihtii Suopma lea olahan máilmmikárttas stuorát sajádaga go mii dan viidodat lea. Leat jo guhká luohttán dáidaga nákcii mii ovttasta ja addá midjiide jiena ja identitehta.
Jos kultuvra goarrána, maiddái Suopma iehčanas stáhtan goldná eret.
Mii vuostálastit vahátlaš čuohppamiid, mat riskerejit vuoigatvuohtamet kultuvrii. Riikamet ássit leat čájehan fámusteaset ovdalge: Stuorra adreassa vuolláičálle jagi 1899 badjel bealle miljovnna olbmo, geat háliidedje čájehit smávva riikka nana dáhtu iehčanasvuhtii ja iežas kultuvrii.
Dál kultuvramet áitet iežas riikamet áddemeahttun mearrideaddjit.
Gáibidat riikamet áššiin mearrideaddji olbmuid geassit eret kultursuorgái plánejuvvon čuohppamiid ja dorvvastit kultuvrra vuođđoruhtadeami maiddái kriisaáiggiin!