Suuri kulttuuriadressi
Maamme hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Taide ja kulttuuri ovat eri muodoissaan läsnä kaikkialla. Kulttuuria ovat esitykset, kirjastot, museot, näyttelyt ja konsertit, tv-sarjat ja elokuvat, kirjat, tanssi ja laulu. Taiteilijat ovat luoneet myös talomme, huonekalumme, vaatteemme ja muotoilleet arjen esineet tai kulkuvälineet. Taide ja kulttuuri ovat niin monin eri tavoin mukana elämässämme, ettemme pysty edes kuvittelemaan maailmaa ilman niitä.
Kulttuuri koskee kaikkia meitä syntyperästämme riippumatta. Se ylläpitää kieltemme kirjoa ja moninaista kulttuuriperintöämme. Kulttuuri tuo maailman ja kansainväliset vaikutteet luoksemme.
Kulttuuri luo iloa, yhteenkuuluvuutta ja empatiaa, auttaa demokratian monitahoisten ongelmien ratkaisussa ja rakentaa lapsille ja nuorille tulevaisuutta.
Ilman kulttuuria yhteiskuntamme pahoinvointi lisääntyy. Kulttuuri on identiteettimme lähde sekä teknologisten innovaatioiden ja taloudellisen kasvun ruokkija. Taide ja kulttuuri ovat myös merkittäviä vientituotteita.
Taide- ja kulttuurisektori on valtava työllistäjä, johon investoidut eurot tulevat moninkertaisina takaisin. Kasvavalta talouden sektorilta ei saa leikata siipiä vaan siihen pitää sijoittaa!
Kulttuurin osuus Suomen valtion menoista on hyvin alhainen. Kulttuurin rahoitukseen nyt kohdistuvat leikkaukset vaarantavat koko yhteiskuntamme kehityksen. Hallituksen leikkausaikeet ovat prosentuaalisesti valtavia ja vakavassa ristiriidassa sen oman hallitusohjelman tavoitekirjausten kanssa.
Juuri taiteen ansiosta Suomi on saavuttanut maailmankartalla kokoaan suuremman aseman. Olemme jo pitkään luottaneet taiteen kykyyn yhdistää ja antaa meille ääni ja identiteetti. Jos kulttuuri näivettyy, myös Suomi itsenäisenä valtiona kuihtuu pois.
Vastustamme tuhoisia leikkauksia, jotka vaarantavat oikeutemme kulttuuriin. Maamme asukkaat ovat näyttäneet voimansa ennenkin: Suuren adressin allekirjoitti vuonna 1899 yli puoli miljoonaa ihmistä, jotka halusivat näyttää pienen maan voimakkaan tahdon itsenäisyyteen ja omaan kulttuuriin. Nyt kulttuuriamme uhkaavat oman maamme ymmärtämättömät vallanpitäjät.
Vaadimme maamme asioista päättäviä perumaan kulttuurialaan kaavaillut leikkaukset ja turvaamaan kulttuurin perusrahoituksen myös kriisiaikoina!
Kulttuuri koskee kaikkia meitä syntyperästämme riippumatta. Se ylläpitää kieltemme kirjoa ja moninaista kulttuuriperintöämme. Kulttuuri tuo maailman ja kansainväliset vaikutteet luoksemme.
Kulttuuri luo iloa, yhteenkuuluvuutta ja empatiaa, auttaa demokratian monitahoisten ongelmien ratkaisussa ja rakentaa lapsille ja nuorille tulevaisuutta.
Ilman kulttuuria yhteiskuntamme pahoinvointi lisääntyy. Kulttuuri on identiteettimme lähde sekä teknologisten innovaatioiden ja taloudellisen kasvun ruokkija. Taide ja kulttuuri ovat myös merkittäviä vientituotteita.
Taide- ja kulttuurisektori on valtava työllistäjä, johon investoidut eurot tulevat moninkertaisina takaisin. Kasvavalta talouden sektorilta ei saa leikata siipiä vaan siihen pitää sijoittaa!
Kulttuurin osuus Suomen valtion menoista on hyvin alhainen. Kulttuurin rahoitukseen nyt kohdistuvat leikkaukset vaarantavat koko yhteiskuntamme kehityksen. Hallituksen leikkausaikeet ovat prosentuaalisesti valtavia ja vakavassa ristiriidassa sen oman hallitusohjelman tavoitekirjausten kanssa.
Juuri taiteen ansiosta Suomi on saavuttanut maailmankartalla kokoaan suuremman aseman. Olemme jo pitkään luottaneet taiteen kykyyn yhdistää ja antaa meille ääni ja identiteetti. Jos kulttuuri näivettyy, myös Suomi itsenäisenä valtiona kuihtuu pois.
Vastustamme tuhoisia leikkauksia, jotka vaarantavat oikeutemme kulttuuriin. Maamme asukkaat ovat näyttäneet voimansa ennenkin: Suuren adressin allekirjoitti vuonna 1899 yli puoli miljoonaa ihmistä, jotka halusivat näyttää pienen maan voimakkaan tahdon itsenäisyyteen ja omaan kulttuuriin. Nyt kulttuuriamme uhkaavat oman maamme ymmärtämättömät vallanpitäjät.
Vaadimme maamme asioista päättäviä perumaan kulttuurialaan kaavaillut leikkaukset ja turvaamaan kulttuurin perusrahoituksen myös kriisiaikoina!
Den Stora kulturadressen
Vår regerings kortsiktiga och oproportionerliga nedskärningar hotar våra grundläggande rättigheter; vår rättighet till kultur och välmående.
Konst och kultur i olika former finns överallt. Kultur består av föreställningar, bibliotek, museer, utställningar och konserter, av tv-serier, filmer, böcker, sång och dans. Konstnärer har också skapat våra hus, våra möbler, våra kläder och formgivit våra vardagsföremål och transportmedel. Konst och kultur finns i våra liv på så många olika sätt att det är omöjligt att föreställa oss en värld utan dem.
Kultur berör oss alla, var vi än kommer ifrån. Den upprätthåller den språkliga mångfalden och vårt mångsidiga kulturarv. Genom kulturen kommer världen till oss och vi får internationella impulser.
Kultur ger upphov till glädje, samhörighet och empati, den bidrar till att lösa demokratins mångfacetterade problem och bygger en framtid för barn och unga. Utan kultur ökar illamåendet i vårt samhälle.
Kultur är källan till vår identitet och en drivkraft för teknisk innovation och ekonomisk tillväxt. Konst och kultur är också viktiga exportvaror. Konst och kultursektorn är en stor arbetsgivare, och investeringarna där betalar sig mångdubbelt tillbaka. Att klippa vingarna av en växande ekonomisk sektor är kortsynt, i stället bör vi investera i den!
Kulturens andel av de oIentliga utgifterna i Finland ligger på en mycket blygsam nivå. Nedskärningarna som nu riktas mot kulturfinansieringen äventyrar hela samhällsutvecklingen. Procentuellt är de av regeringen aviserade nedskärningar enorma och totalt oförenliga med de målsättningar som finns utstakade i regeringsprogrammet.
Det är uttryckligen tack vare konsten Finland fått en ställning på världskartan som vida överstiger landets storlek. Vi har under lång tid förlitat oss på konstens förmåga att förena och ge oss en röst och en identitet.
Vi motsätter oss dessa förödande nedskärningar som äventyrar vår rättighet till kultur. Vårt folk har också tidigare visat sin styrka: år 1899 undertecknades Kulturadressen av över en halv miljon människor, som ville uttrycka det lilla landets starka vilja till självständighet och egen kultur. Nu är kulturen i vårt land hotad av våra egna omdömeslösa makthavare.
Om kulturen förtvinar, kommer också Finland som självständig stat att försvinna. Vi kräver att landets beslutsfattare avbryter de planerade nedskärningarna i kulturbranschen och tryggar grundfinansieringen av kulturen även i kristider.
Konst och kultur i olika former finns överallt. Kultur består av föreställningar, bibliotek, museer, utställningar och konserter, av tv-serier, filmer, böcker, sång och dans. Konstnärer har också skapat våra hus, våra möbler, våra kläder och formgivit våra vardagsföremål och transportmedel. Konst och kultur finns i våra liv på så många olika sätt att det är omöjligt att föreställa oss en värld utan dem.
Kultur berör oss alla, var vi än kommer ifrån. Den upprätthåller den språkliga mångfalden och vårt mångsidiga kulturarv. Genom kulturen kommer världen till oss och vi får internationella impulser.
Kultur ger upphov till glädje, samhörighet och empati, den bidrar till att lösa demokratins mångfacetterade problem och bygger en framtid för barn och unga. Utan kultur ökar illamåendet i vårt samhälle.
Kultur är källan till vår identitet och en drivkraft för teknisk innovation och ekonomisk tillväxt. Konst och kultur är också viktiga exportvaror. Konst och kultursektorn är en stor arbetsgivare, och investeringarna där betalar sig mångdubbelt tillbaka. Att klippa vingarna av en växande ekonomisk sektor är kortsynt, i stället bör vi investera i den!
Kulturens andel av de oIentliga utgifterna i Finland ligger på en mycket blygsam nivå. Nedskärningarna som nu riktas mot kulturfinansieringen äventyrar hela samhällsutvecklingen. Procentuellt är de av regeringen aviserade nedskärningar enorma och totalt oförenliga med de målsättningar som finns utstakade i regeringsprogrammet.
Det är uttryckligen tack vare konsten Finland fått en ställning på världskartan som vida överstiger landets storlek. Vi har under lång tid förlitat oss på konstens förmåga att förena och ge oss en röst och en identitet.
Vi motsätter oss dessa förödande nedskärningar som äventyrar vår rättighet till kultur. Vårt folk har också tidigare visat sin styrka: år 1899 undertecknades Kulturadressen av över en halv miljon människor, som ville uttrycka det lilla landets starka vilja till självständighet och egen kultur. Nu är kulturen i vårt land hotad av våra egna omdömeslösa makthavare.
Om kulturen förtvinar, kommer också Finland som självständig stat att försvinna. Vi kräver att landets beslutsfattare avbryter de planerade nedskärningarna i kulturbranschen och tryggar grundfinansieringen av kulturen även i kristider.
Stuorra kulturadreassa
Riikamet ráđđehusa jurddašmeahttun ja govttohis čuohppamat uhkidit min vuođđovuoigatvuođaid, vuoigatvuođaideamet kultuvrii ja buresveadjimii.
Dáidda ja kultuvra leat sierra hámiinis ovdan juohke bealde. Kultuvra leat čájálmasat, girjerájut, museat, čájáhusat ja konsearttat, tv-ráiddut ja filmmat, girjjit, dánsa ja lávlla. Dáiddárat leat luovvan maiddái dáluideamet, stohpogálvvuideamet, biktasiiddámet ja hábmen árgga dávviriid dahje fievrruid. Dáidda ja kultuvra leat nu máŋgga láhkai mielde eallimisttámet, ahte eat oba sáhte govahallat máilmmi daid haga.
Kultuvra guoskkaha buohkaid min duogážis fuolatkeahttá. Dat bajásdoallá gielaideamet girjáivuođa ja máŋggahámat kulturárbámet. Kultuvra buktá máilmmi ja riikkaidgaskasaš váikkuhusaid min lusa.
Kultuvra buktá ilu, oktiigullevašvuođa ja empatiija, veahkeha demokratiija máŋggadáfot váttisvuođaid čoavdimis ja hukse mánáide ja nuoraide boahttevuođa. Kultuvrra haga servodahkamet illáveadju lassána.
Kultuvra lea min identitehta gáldu ja dat biebmá teknologalaš innovašuvnnaid ja ekonomalaš šaddama. Dáidda ja kultuvra leat maiddái mearkkašahtti doalvunbuktagat. Dáidda- ja kultursektor lea hirbmat stuorra bargoaddi, masa investerejuvvon eurot bohtet ruovttoluotta máŋggageardásažžan.
Šaddi ekonomalaš sektoris ii galgga čuohppat soajáid muhto dasa galgá investeret!
Kultuvrra ossodat Suoma stáhta goluin lea hui smávva.
Dál kultuvrra ruhtadeapmái čuohcci váikkuhusat riskerejit olles servodahkamet gárggiideami. Ráđđehusa čuohppanáigumušat leat prosentuálalaččat hirbmat stuorrá ja garrasit ruossalasat dan iežas ráđđehusprográmma mihttomearregirjemiiguin.
Namalassii dáidaga dihtii Suopma lea olahan máilmmikárttas stuorát sajádaga go mii dan viidodat lea. Leat jo guhká luohttán dáidaga nákcii mii ovttasta ja addá midjiide jiena ja identitehta.
Jos kultuvra goarrána, maiddái Suopma iehčanas stáhtan goldná eret.
Mii vuostálastit vahátlaš čuohppamiid, mat riskerejit vuoigatvuohtamet kultuvrii. Riikamet ássit leat čájehan fámusteaset ovdalge: Stuorra adreassa vuolláičálle jagi 1899 badjel bealle miljovnna olbmo, geat háliidedje čájehit smávva riikka nana dáhtu iehčanasvuhtii ja iežas kultuvrii.
Dál kultuvramet áitet iežas riikamet áddemeahttun mearrideaddjit.
Gáibidat riikamet áššiin mearrideaddji olbmuid geassit eret kultursuorgái plánejuvvon čuohppamiid ja dorvvastit kultuvrra vuođđoruhtadeami maiddái kriisaáiggiin!
Dáidda ja kultuvra leat sierra hámiinis ovdan juohke bealde. Kultuvra leat čájálmasat, girjerájut, museat, čájáhusat ja konsearttat, tv-ráiddut ja filmmat, girjjit, dánsa ja lávlla. Dáiddárat leat luovvan maiddái dáluideamet, stohpogálvvuideamet, biktasiiddámet ja hábmen árgga dávviriid dahje fievrruid. Dáidda ja kultuvra leat nu máŋgga láhkai mielde eallimisttámet, ahte eat oba sáhte govahallat máilmmi daid haga.
Kultuvra guoskkaha buohkaid min duogážis fuolatkeahttá. Dat bajásdoallá gielaideamet girjáivuođa ja máŋggahámat kulturárbámet. Kultuvra buktá máilmmi ja riikkaidgaskasaš váikkuhusaid min lusa.
Kultuvra buktá ilu, oktiigullevašvuođa ja empatiija, veahkeha demokratiija máŋggadáfot váttisvuođaid čoavdimis ja hukse mánáide ja nuoraide boahttevuođa. Kultuvrra haga servodahkamet illáveadju lassána.
Kultuvra lea min identitehta gáldu ja dat biebmá teknologalaš innovašuvnnaid ja ekonomalaš šaddama. Dáidda ja kultuvra leat maiddái mearkkašahtti doalvunbuktagat. Dáidda- ja kultursektor lea hirbmat stuorra bargoaddi, masa investerejuvvon eurot bohtet ruovttoluotta máŋggageardásažžan.
Šaddi ekonomalaš sektoris ii galgga čuohppat soajáid muhto dasa galgá investeret!
Kultuvrra ossodat Suoma stáhta goluin lea hui smávva.
Dál kultuvrra ruhtadeapmái čuohcci váikkuhusat riskerejit olles servodahkamet gárggiideami. Ráđđehusa čuohppanáigumušat leat prosentuálalaččat hirbmat stuorrá ja garrasit ruossalasat dan iežas ráđđehusprográmma mihttomearregirjemiiguin.
Namalassii dáidaga dihtii Suopma lea olahan máilmmikárttas stuorát sajádaga go mii dan viidodat lea. Leat jo guhká luohttán dáidaga nákcii mii ovttasta ja addá midjiide jiena ja identitehta.
Jos kultuvra goarrána, maiddái Suopma iehčanas stáhtan goldná eret.
Mii vuostálastit vahátlaš čuohppamiid, mat riskerejit vuoigatvuohtamet kultuvrii. Riikamet ássit leat čájehan fámusteaset ovdalge: Stuorra adreassa vuolláičálle jagi 1899 badjel bealle miljovnna olbmo, geat háliidedje čájehit smávva riikka nana dáhtu iehčanasvuhtii ja iežas kultuvrii.
Dál kultuvramet áitet iežas riikamet áddemeahttun mearrideaddjit.
Gáibidat riikamet áššiin mearrideaddji olbmuid geassit eret kultursuorgái plánejuvvon čuohppamiid ja dorvvastit kultuvrra vuođđoruhtadeami maiddái kriisaáiggiin!
The Great Culture Petition
The short-sighted and disproportionate cuts proposed by the Finnish Government are a threat to our fundamental rights to culture and wellbeing.
The arts and culture surround us wherever we are in some way or another. They may take the form of a performance, library, museum, exhibition, concert, TV series, film, book, dancing or singing. Our houses, furniture and clothes have been created by artists, who have also designed our household goods and our means of transport. The arts and culture are part of our lives in so many different ways that we cannot even imagine a world without them.
Culture affects us all, irrespective of our origins. It maintains our languages and our cultural heritage in all its diversity. Culture puts us in touch with the world and international ideas.
Culture gives us pleasure, a sense of community and empathy, helps to solve the multiple problems of democracy and to build a future for our children and young people.
Without culture, society becomes increasingly sick.
Culture is the source of our identity; it feeds technological innovations and economic growth. The arts and culture are also major exports. The arts and culture are major employers; the euros invested in them repay themselves many times over.
It is wrong to clip the wings of a growing sector of the economy when we should be investing in it!
Culture accounts for only a very small percentage of Finland’s government spending.
The proposed cuts in the funding for culture will endanger the development of our whole society. The Government’s proposed cuts are, as a percentage, vast and seriously at odds with the objectives of the Government programme.
It is precisely thanks to the arts that Finland has achieved a bigger place for itself on the world map than its size would imply. We have long trusted in the ability of the arts to connect and to give ourselves a voice and identity.
If our culture atrophies, so will Finland as an independent state.
We oppose the catastrophic cuts that threaten our right to culture. This is not the first time we Finns have collectively demonstrated our strength. In 1899, a Great Petition was signed by more than half a million people determined to prove the burning desire of a small nation for independence and a culture of its own.
Our culture is now being threatened by the mindless powers-that-be in our very own land.
We demand that the Finnish Government revoke its proposed cuts to the arts and culture and instead ensure their basic funding even in times of crisis!
The arts and culture surround us wherever we are in some way or another. They may take the form of a performance, library, museum, exhibition, concert, TV series, film, book, dancing or singing. Our houses, furniture and clothes have been created by artists, who have also designed our household goods and our means of transport. The arts and culture are part of our lives in so many different ways that we cannot even imagine a world without them.
Culture affects us all, irrespective of our origins. It maintains our languages and our cultural heritage in all its diversity. Culture puts us in touch with the world and international ideas.
Culture gives us pleasure, a sense of community and empathy, helps to solve the multiple problems of democracy and to build a future for our children and young people.
Without culture, society becomes increasingly sick.
Culture is the source of our identity; it feeds technological innovations and economic growth. The arts and culture are also major exports. The arts and culture are major employers; the euros invested in them repay themselves many times over.
It is wrong to clip the wings of a growing sector of the economy when we should be investing in it!
Culture accounts for only a very small percentage of Finland’s government spending.
The proposed cuts in the funding for culture will endanger the development of our whole society. The Government’s proposed cuts are, as a percentage, vast and seriously at odds with the objectives of the Government programme.
It is precisely thanks to the arts that Finland has achieved a bigger place for itself on the world map than its size would imply. We have long trusted in the ability of the arts to connect and to give ourselves a voice and identity.
If our culture atrophies, so will Finland as an independent state.
We oppose the catastrophic cuts that threaten our right to culture. This is not the first time we Finns have collectively demonstrated our strength. In 1899, a Great Petition was signed by more than half a million people determined to prove the burning desire of a small nation for independence and a culture of its own.
Our culture is now being threatened by the mindless powers-that-be in our very own land.
We demand that the Finnish Government revoke its proposed cuts to the arts and culture and instead ensure their basic funding even in times of crisis!